Unettomuuskierre poikki

Unen varikolla lepää niin ruumis kuin aivotkin. Siksi unettomuus koettelee ihmistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Unettomuuden hoitaminen olisikin tärkeää jo lievemmissäkin univaikeuksissa, jotta unettomuuskierre saataisiin katkaistua ajoissa.

Tutkimusten mukaan noin joka viides suomalainen kärsii elämänsä aikana jossakin vaiheessa unettomuudesta. Pitkittyessään ja kroonistuessaan unettomuus on vakava sairaus, joka aiheuttaa ihmiselle suurta ahdistusta ja lamaa tämän toimintakyvyn.

Lyhytaikaisempanakin unettomuus on pelkoa aiheuttava asia.
- Jo viikon tai parin unettomuus voi aiheuttaa sen, että ihminen pelkää unettomuuden uusiutumista koko loppuikänsä, totesi Terveys 2002-messuilla unettomuuskierteen syntymisestä ja katkaisemisesta puhunut unitutkija Jukka Alihanka.

Unettomuuskierre tulisikin saada mahdollisimman äkkiä poikki. Se, miten unettomuuskierre katkaistaan, on kuitenkin yksilöllistä. Alihanka korosti, että unettomuuden hoidossa ei voi noudattaa kaavamaisia ohjeita vaan hoito on laadittava potilaalle "räätälintyötä".

Ei yleensä psyykkinen häiriö

Alihangan mukaan ihmisillä on usein liian yksinkertainen käsitys niin unesta kuin unettomuudestakin. Unettomuus on laaja käsite. Se kehittymisessä on monta vaihetta ja myös sen syyt ovat moninaiset. Alihanka korosti, ettei unettomuus ole, toisin kuin usein luullaan, yleensä mielenterveyden häiriö.
- 90 prosenttia potilaistani on normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, monet jopa vaativissa, korkeaa suorituskykyä edellyttävissä tehtävissä. Unettomuus vaivaa monesti liiankin tunnollista, työstään vastuuta ja huolta kantavia ihmistä, Alihanka totesi.

Myös unessa tapahtuu paljon enemmän kuin mitä yleensä luullaan. Uni ei ole vain aivojen lepoa vaan unessa lepää koko ruumis. Unella ja levolla on monta tehtävää.
- Unta voisi verrata formulavarikkoon. Kuten formulavarikolla, myös unen varikolla toimii kymmeniä eri "huoltomiehiä", Alihanka sanoi.

Unettomuuskierteen syntyminen

Unettomuus saa usein alkunsa parista, kolmesta samanaikaisesta murheesta tai stressitekijästä. Töissä on kiirettä, virustulehdus vaivaa ja puolison kanssa menee ehkä vielä huonosti. Kun unettomuus alkaa, se ylläpitää itseään ja lisää painetta.

Alihangan mukaan unettomuuskierteen syntymistä voisi verrata lumipallon pyörittämiseen. Alussa pallo on pieni, mutta pyöritettäessä siihen tarttuu kiviä, lehtiä, multaa ja risuja. Alun perin psyykkisestä paineesta alkanut unettomuus aiheuttaa jatkuessaan myös fyysistä oireilua. Ruumis ei lepää vaan käy ylikierroksilla, minkä seurauksena elimistön omat suojelujärjestelmät heikkenevät. Ihmiset oireilevat sen mukaan, mikä on kenenkin heikoin lenkki eli Akilleen kantapää. Yhdellä pahenee migreeni, yhdelle tulee paniikkihäiriö, yksi alkaa kärsiä niskakivuista ja yhdellä ärtyy paksusuoli.

Vähitellen pallo kasvaa niin isoksi, ettei sitä jaksa enää työntää eteenpäin, saati nostaa. Unettomuuteen eivät auta enää kotikonstit, ei edes nukahduslääkkeen ottaminen. Unettomuuskierre on Alihangan mukaan kuin hevonen, jolla on liian raskas tukkikuorma. Jotta reki saataisiin liikkeelle, on kuormaa kevennettävä.

Kuormaa voidaan keventää lähtemällä unettomuuden hoidossa edellä mainittujen yksittäisten oireiden hoidosta. Jo niskakipujen hoidolla kuorma saatetaan saada kevenemään siinä määrin, että reki nytkähtää liikkeelle.

Alihanka korosti, että unettomuuden hoidon tulisi perustua aina potilaan perusteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksella voidaan selvittää painottuuko potilaan oireisto hermoston yliärtyvyyteen, motoriseen levottomuuteen vai lievempiin autonomisen hermoston häiriöihin ja suunnitella hoito sen mukaisesti. Hoidon tulisi olla myös kokonaisvaltaista. Alihanka muistutti, että unettomuuden hoito vaatii usein kärsivällisyyttä myös potilaalta itseltään. Uskoaan ei kannata menettää.
-Ei jokainen alkanut unettomuuskierre pääty katastrofiin.